torstai 7. helmikuuta 2013

Tuuliajolla


Oon nyt (taaas) miettinyt ammatinvalintaa. Aiemminkin se on ollut usein pohdinnan kohteena, mutta en ole tähän mennessä löytänyt mitään ammattia, joka itseäni kiinnostaisi erityisen paljon. Jo yläasteella monilla luokkalaisilla oli selvät visiot, mitä lähtevät sitten yläasteen/lukion jälkeen opiskelemaan. Itse en tiennyt. Selailin kyllä kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi, ammattikoulun puolelta mikään ei oikein kiinnostanut, lukio ei kiinnostanut. Miten se voi olla niin vaikeeta?

Tällä hetkellähän on menossa lukion vikat kurssit, ja sen jälkeen ovat suunnitelmat aika avoinna opiskelun suhteen. Kaikenlaisia vaihtoehtoja on kyllä käynyt mielessä, mutta tähän päivään mennessä ei ole tullut mitään ahaa-elämyksiä. Joskus ajattelin, ettei mikään yksinkertaisesti kiinnosta. Ehkä musta ei tule mitään :D Huvittaa ja samalla ahdistaa.

Kuitenkin, jostain kumman syystä, kokin ammatti on alkanut kiinnostaa. Hauskaa sinänsä, että suhteeni ruokaan on ollut jo monta vuotta pikkasen vinoutunut, ja nyt sitten haluaisin ihan työskennellä ruuan ja ruuanlaiton parissa. Joo... Mutta todellakin, on alkanut kiinnostamaan! En kyllä tällä hetkellä tee itse oikeestaan mitään ruokaa, enkä koe olevani millään lailla hyvä siinä. Ainakin opiskellessa oppisi laittamaan ruokaa, jos ei muuta....? Dieettikokin ammattikin kiinnostaa, sitten kun olisi tuo perustutkinto pohjalla. Onhan niitä vaihtoehtoja. Ehkäpä tämä olisi se oikea? Ainakin näillä näkymin, tietenkin voi sitten joskus opiskella uuden ammatin (tai vaikka montakin) jos kyllästyttää. Ainoa asia mistä olen aivan varma, on että en jaksa halua opiskella mitään nyt vuosikausia enkä mitään, missä joutuu pääasiassa lukemaan, kirjoittamaan esseitä, tekemään esitelmiä, lukemaan vähän lisää ja istumaan koulussa.... Ei nappaa.


Tämänhetkinen tilanne on ihan okei, osa-aikatyö on jees, lukion tylsimmät kurssit jäljellä, kaikki on tasaista. Ja ehkä vähän tylsää ja ennalta-arvattavaa. Mutta voisi tietenkin huonomminkin olla! :D Kuitenkin kaipaan vähän pieniä yllätyksiä, jotain odottamatonta. Ehkä jotain, mitä en ole osannut edes ajatella tai toivoa (mieluusti tietty jotain hyvää eikä mitään ikävää).
Kissat oli eilen rokotuksessa, ja selvisi, että toinen joutuu hampaanpoistoon. ''Parodontiitti'' oli diagnoosi. Pieni raukka joutuu nukutettavaks ja mun täytyy antaa antibiootit ja kipulääkkeet. Se onkin sitten erihauskaa kun toinen taistelee vastaan henkensä edestä.....

Ps. Armeija on tylsäää ! Vihaan sitä. Ja sitä perkeleen inttileski-nimitystä... Jösses. 

Nomutjoo koht on kesä ja sit vedetään lippu salkoon!! :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti